maanantai 14. joulukuuta 2015

Sukkatehtaan maskotit

...vai pitäiskö sanoa, että tuholaiset?! 

Neulominen ja lemmikit yhdistettynä on kuulemma terapeuttista puuhaa. Paskat, sanon minä! Onhan se toki ihastuttava mielikuva neuloa kynttilän valossa, samalla kun koira nukkuu tyytyväisenä jalkojen vieressä (tai kissa kehrää sohvan selkänojalla). Mutta ei se ihan noin mene ainakaan meidän "perheessä".

Omistan siis kolme ihastuttavaa ja vihastuttavaa pientä riiviötä, joita myös lemmikeiksi voidaan tietysti kutsua. Nämä yhdessä tuovat mukavaa pientä jännitystä tähän neulomisharrastukseen. Koska nämä ovat erittäin kekseisessä osassa tätä harrastusta, päätin tehdä näille pienille termiiteille (lue: söpöläisille) ihan oman julkaisunsa.

Joten...

Saanen esitellä: Rakkaat lemmikkini!

1. Mörkö Matias

Mörkö tunnetaan myös nimillä Mökä, Mörtsä, Junnu, Mörkömään, Termiitti, Täystuho, Jäbä, Mörökölli...

Ikää Möröllä on jo melkolailla tarkalleen 1 vuosi ja 6 kuukautta. (syntynyt siis 11.6.2014)






Mörkö on viiden rodun pirtelö. Siitä löytyy seuraavat rodut:
- Karjalan karhukoira
- Labradorinnoutaja
- Suomen ajokoira
- Venäjän ajokoira 
- Tiibetinspanieli

Mörön lempipuuhaa on lankakerien armoton sotkeminen sillälailla hyvin, että tämän herrasmiehen käsittelyn jälkeen ne on epämääräisiä syttyröitä. Ainiin, muistinko kertoa, että yks mun lemppariharrastuksista neulomisen lisäksi on lankakerien siistiminen?! 



2. Aatu A.A. Koikkalainen 

Aatu alias keittiönatsi. 

Aatu on muuten lähes harmiton, mutta natseilu on ehdottomasti Aatun alaa. 

"Kynttilät lentää, kahvimukit lentää, radio lentää, kaikki lentää! Mutta onneksi mamma siivoo!" 

Tämän herrasmiehen alaa on siis tavaroiden tiputtelu. Lisäksi se tuijjottelee aina murhaavan näköisesti nurkasta. (Se varmasti suunnittelee jotain!)

Tämän pullukan tarkkaa ikää minulla ei ole tiedossa. Aatu kun muutti minulle 10 kuukauden ikäisenä. Mutta arviolta Aatu on nyt 1 vuoden ja 7 kuukautta. Hänen siis pitäisi olla se talon vanhin ja viisain otus. En nyt ihan aina vaan allekirjoita tätä. 

Aatu tykkää kyllä myös "halailla" lankarullia. Mutta sen ymmärtää. Halailisin minäkin, kun eteeni sattuisi lähes itseni kokoinen lankarulla... :) 



3. Kapteeni Morris

Morris on se "meijän perheen" uusin tulokas. 

Poitsu on vielä niin vauva, että ei ole oppinut kaikkia ilkeyksiä isommilta pojilta. Pelkäänpä kovasti, että jotakin ilkeyksiä tulee kuitenkin opittua! Mutta sen sitten aika näyttää... :)

Tällä hetkellä Morriksen ilkeyksiin kuuluu lähinnä langanpäällä leikkiminen samaan aikaan kun itse yritän neuloa. Yksi samaan aikaan niin rasittava, mutta silti niin ihana piirre Morriksessa on kehrääminen! Pikkumies tulee siis aina naaman eteen kiehnäämään, purisemaan ja kehräämään. Tyytyväinen kattimus. Se ei vaan ole kiva silloin kun pitäisi oikeasti tehdä jotain älyllistä! 

Morriksella on sama syntymäpäivä, kuin Möröllä. Vuosi vaan vaihtuu. Morris on siis syntynyt 11.6.2015 ja on jo puolivuotias pikkuhurmuri! 

Erityishuomiona vielä mainittakoon, että Morris on perheen ainut "normaali" mies (vielä!)...pallit on siis vielä tallessa... :D 

--------------------------------

Oon minä toki neulonutkin tämän radiohiljaisuuden aikana! Kuka arvaa, montako paria Reaverseja oon jo ehtinyt tekemään? Vielä ennen joulua pitäisi yksi pari saada valmiiksi ja ehkä ehdin toisia aloittamaan (niistä on muuten tulossa sitten oma julkaisunsa! Tulee nääs sen verta poikkeuksellisen hienot, siitä oon varma! :3)

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Maksaa, maksaa! Niin mikä maksaa?

Nyt on pakko kirjoittaa ihka ensimmäinen tällainen mielipidekirjoitus tänne blogin puolelle. Selasin tuossa Facebookin neuleryhmiä ja yhä useammin silmään pistää keskustelu suomalaisen käsityön hinnoittelusta. Moni on sitä mieltä, että käsintehdyistä villasukista pyydetään aivan liikaa hintaa. Lisäksi työn hitautta ei ymmärretä, sillä monella on olettamus, että mitkä vaan villasukat kutoo keviästi yhden illan aikana.

Antakaas, kun Aino-täti nyt vähän valaisee teitä.

Ajatellaan nyt vaikka tavallista villasukkaparia, ilman mitään erikoisuuksia (tarkoitan näillä erikoisuuksilla nyt mm. perusraitaa, kuviota, palmikkoneuleita yms.). Jos neulon ihan tavallisen perusvillasukkaparin yhdellä ainoalla värillä, koossa 38 eli pohjan pituus on noin 24 senttiä ja pyydän tästä parista hintaa 15 euroa.

Mistä hinta muodostuu?

- Materiaali: Esimerkiksi 7 veljestä -lankakerä, jossa on 150 gramma lankaa, maksaa keskimäärin 4,50 euroa / kerä. Tavisvillasukkaan menee vajaa kerä tätä lankaa. Oletetaan nyt, että sukkapuikot on neulojalla jo valmiina omasta takaa (oikeasti nekin maksaa materiaalista riippuen 5-10 euroa).
- Työ: Perusvillasukkaparin kutomiseen menee aikaa keskimäärin 8-10 tuntia.

Kuka haluaa laskea todellisen tuntihinnan, mitä jää korvaukseksi villasukkaparin kutomisesta?

Villasukkien hinta: 15 euroa
- lankakulut 4,50 euroa
= 10,50 euroa

Pienenpienenä sivuhuomiona tähän väliin todettakoon, että Novitan 7 veljestä -lanka on edullisimmasta päästä. Jos hannkisin langat "kunnon" lankakaupasta, siellä 50-100 gramman kerä maksaa jo sen 4-5 euroa.

Jaetaanpa tämä jäljelle jäävä 10,50 euroa sukkaparin aikaansaamiseksi käytettyihin työtunteihin (8-10 tuntia). Kahdeksalla työtunnilla sukantekijän tuntipalkaksi tulee 1,31 euroa ja kymmenellä tunnilla ei sitäkään.

Todellisuushan on se, että näitä tehdään vain omaksi ja muiden iloksi. Lähinnä hyväntekeväisyyttä tämä villasukkien myyminen on.

Jos ottaisin "oikean" tuntihinnan sukkaparin kutomisesta, vaikkapa vain 7 euroa tunnilta, tulisi sukkaparille hintaa jo reilu 60 euroa. Mutta kuka ostaisi käsintehdyt perusvillasukat 60 eurolla? 

Ei kukaan. Se on vaan se todellinen hinta, mikä näille oikeasti tulisi. Ja kaikesta huolimatta ihmiset kehtaavat kommentoida 15 euron hintaa perusvillasukista liian koviksi. Jos hinta ei miellytä, niin ole hyvä ja tee itse.

Aino on puhunut. UHG!

perjantai 23. lokakuuta 2015

Karhunpoika sairastaa...

...Eipäs ku viikossa sairastamiseen kyllästynyt, kipeä mutta silti täysissä sielunvoimissaan oleva tytöntyllerö, jolla on pakollinen tarve voida tehdä jotain (kyllä, jotain muuta kuin maata lahnana sängynpohjalla ja katsella lamppua. On se niin nätti ja pölytki pitäs pyyhkiä...)

Mitä tää sitten sairastaa? No sanotaanko näin, että mulla on nyt kolme reikää mahassa, joista yks vieläpä aivan keskellä napaa! Eli multa poistettiin tulehtunut umpilisäke viime perjantaina. Ja jep! Mun masu on kippee (onneksi ei kuitenkaan yhtä kippee ku ennen leikkausta)! Tuomioksi sain 3 viikon sairasloman (=mälsä pätkä elämässä, jollon ei saa tehdä mitään! Pitää maata kotona ja kattella sitä makkarin lamppua.

Tänään mun seuraan liittyi toinenkin potilas: nimittäin rakas koirani Mörkö pääsi eroon miehisyydestään. Eli toisin sanoen: pallit lähti veks! Nyt tilanne on se, että meidän molempien särkylääkkeet on söpössä rivissä pöydällä, molemmat nuokutaan ku väsyttää...niin ja meidät molemmat on tikattu (ite tosin pääsin tänään tikeistäni eroon!).

Tässä kuvassa itse potilas oikealla ja sisar hento valkoinen... eipäs ku musta! hoitamassa ja antamassa vertaistukea toiselle.... :)

Toki tää sairastaminen ei nyt aivan koske tän blogin aihetta, eli neulomista. Mutta sain tästä nyt hyvän aasinsillan siihen, kun minulla on aikaa neuloa! Viikon saldona on jo seuraavaa:
  • 2 paria Reaverseja
  • 1 pari perusvillasukkia
  • 1 pipo
  • Kämmekkäät
Tämän kertaisen tarinoinnin yhteyteen päätin jakaa perusvillasukat, toisen Reaverse-pareista sekä kämmekkäät! Eikös siinä ole aihetta kerrakseen? Ja samalla se varmasti hyvittää tän piiitkän tauon, jonka voin klassisesti selittää olleeni niin kiireinen, ettei yksinkertaisesti ole vaan joutanut. Kuivaa! Keksin seuraavalle kerralle jonku paremman selityksen :)

Mutta pitemmittä puheitta kuviin!

1. Perusvillasukat

- Koko: 41
- Lanka: 7 Veljestä Raita
- Puikot: 3,5 Prym Bamboo
- Aloituksessa 52 silmukkaa
- Varsi: 2o 2n -joustinneuletta 20 cm
- Vahvennettu kantapää
- Kärkikavennuksena leveä nauhakavennus 
- Ihka ensimmäinen sukkapari, johon laitoin oman "puumerkkini"! :) Alla kuva:


2. Reaverset

- Koko: 39
- Lanka: 7 veljestä
- Puikot 3,5 Prym KnitPro Natural Cubics
- Sukkaosa neulottu, pohja virkattu
- Ohje ostettavissa Ravelrystä (Linkki Reaversejen ohjeeseen)
- 7. pari minun tekemänä! :)


3. Kämmekkäät

- Lanka: Drops Karisma
- Virkkuukoukku: 4,0
- Valmistuksessa käytetty isoäidinneliö-tekniikkaa (joo, en keksinyt sille nyt parempaa nimeä!) Siis: 3 pylvästä / reikä jne. 



Muihin kuluneen viikon aikana valmistuneisiin töihin palaan sitten myöhemmin, nyt kuitenkin aloitan uudet perusvillasukat ja alan katsoa Mentalistin 6. tuontantokautta! <3 

P.S. Mörkökin alkaa vihdoin reipastua!


tiistai 15. syyskuuta 2015

Hippeilyä!

Sain tuossa palautetta, kun ei oo tekstiä näkyny... Pitäähän tämä suuri vääryys heti korjata!

Tilausjono on vähän seisahtanut kun uskokaa tai älkää: on alkanut himpun verran tuntumaan kuivalta tää Reaversejen teko kun niitä alkaa olla jo kymmenen paria peräkanaa takana. Välissä tahtois tehä vähän jotain muutakin. Nyt on työn alla Anelmaiset villasukat, operaatio koiransyömän rahin pelastus ja käsilaukku. Niin ja monta monta monta paria Reaverseja!

Sivussa oon myös tehnyt vähän pienempiä projekteja. Mussa on aina piilenyt sellainen pienenpieni piilohippi, joka aina välissä näyttäytyy hieman ihmeellisillä tavoilla. Tälläkertaa oon tehnyt seuraavia. Koita ensin arvata, mitä ne on, ennenku rullaat alaspäin ja luet mitä ne oikeasti on! ;)



Ensimmäinen kuva: 10 pisteen vihje: Ne on pieniä ja näitä on mulla jo monta! 5 pisteen vihje: Ne on pehmoisia. 2 pisteen vihje: Niitä voi käyttää puhdistamiseen.

Vastaus: Meikinpesulappuja! Kätevää! Ei tarvi ostaa vanulappuja ja näitä voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen. Materiaali täyttä puuvillaa, joten pesu hoituu 60 astessaa. Mii laik!

Toinen kuva: 10 pisteen vihje: Koko on noin 20 senttiä halkaisijalta. 5 pisteen vihje: Tätä käytetään keittiössä. 2 pisteen vihje: Se kastellaan, eli käytetään märkänä.

Vastaus: Tiskirätti! Kätevää tämäkin! Näyttää kivalta keittiössä ja näitäkään ei tarvi ostaa uusia kun riittää vaan että rätin tullessa liian likaiseksi, se lyödään vaan pyykkikoneeseen ja otetaan käyttöön uusi rätti!

Näiden tekemiseen ei tosissaan mene kauan. Salkkarit-jakson laskukaavan mukaan meikinpesulappuja tuli 4 kpl ja tiskirättejä yksi jakson aikana. Ihan kivaa pikkunäpertelyä. :)

Jos joku tahtoo opetella kans näitä tekemään ja Googlen käyttö tuntuu liian haastavalta, niin toiveesta voin tehdä erillisen postauksen, jossa näiden ohjeet. :)

tiistai 8. syyskuuta 2015

Reaverset!

Se ois kuulkaas jo tiistai! Ja muuten ihan hemmetin syksynen tiistai! Ite oon jäänyt ilmeisesti vielä kesävaihteelle: oon nimittäin vieläkin ballerinat jalassa ja ei en ole vielä älynnyt alkaa suurkuluttamaan villasukkia! Eilen kyllä pyykkäsin kaikki valmiiksi syksyä odottamaan. (joo, nyt ne on kaikki kolme paria söpössä rivissä kuivumassa mun kylpyhuoneen katossa) Ehkä siinä onkin se syy, mikseivät ole parhaillaan jalassa...nehän on märkiä! Noh, huomenna sitten.

Ongelmana on myös se, että eihän mulla ole villasukkia kun teen kaikki vaan muille ja sitten mulle itelle ei jää mitään! Suutarin lapsella ei ole kenkiä, niinhän se menee. Oisko joku halukas neuloon mullekki välissä jotain? Anyone? (Ehkä mainitsin tästä jo kertaalleen joskus, mutta pidän asiaa niin tärkeänä, että sen voi aivan hyvin mainita myös uudelleen :) ).

Tänään ajattelin esitellä teille mun ensimmäiset Converse-sukkatossut eli Reaverset! Mallinhan on suunnitellut Rea Järvenpää ja sen voi häneltä ostaa joko suoraan Facebookin kautta tai sitten Ravelry:stä muutamalla eurolla. Eikä ole ainakaan mun mielestä paha hinta noinkin ihanien tossujen ohjeista!



Ensimmäisten Reaversejen väriksi valitsin tyttömäisen pinkin! Ei niistä täydelliset tullu, mutta omaan käyttöön juuri sopivat (nämäkin vain lopulta päätyivät lämmittämään jonkun muun kuin minun varpaitani). Nauhojen suhteen mulla oli näiden ensimmäisten kanssa ässä hihassa: Nimittäin rakas koirani vetäisi tässä taannoin aamupalaksi mun jo vuosia hyvin palvelleet tennarit. Kenkien kohtaloksi tulikin sitten roskapönttö, mutta ennen tuota viimeistä tuomioita päätin napata nauhat talteen mahdollista tulevaa käyttöä varten. Mikäs sen parempi uusi elämä vanhoille kengännauhoille olisikaan, kuin uusien lämpöisten tennaritossujen nauhoina! Myöhempiin pareihin olen kyllä sitten jaksanut neuloa nauhat ihan suosiolla ja hyvät niistäkin on tullut, melkeen jopa paremmat :)



P.s. Jos malli ihastutti, niin minulta saapi näitä tilata pientä maksua vastaan :)

torstai 3. syyskuuta 2015

Mustaa ja karkkiraitaa

Täytyy myöntää, tänään ei ole mun päivä. Tuntuu että jokainen asia vastustaa ja tekis mieli vaan hakata päätä seinään. Se ei ole kiva tunnetila se. Mutta onneksi on neuleet, joihin voi upota hetkeksi ja antaa ajatuksien vaan mennä ohi. Se on melko terapeuttista!

Tänään en kuitenkaan ole saanut aikaseksi paljon mitään. Tilausjono on stopissa (ei sitä aina vaan voi napata!)ja alotinkin rakkaan ystävän tulevalle vauvalle neulomaan jotain pientä ja sööttiä. Näistä kuvaa hieman myöhemmin... ;)

Toisena tuotoksena mulla on valmistunut ihan omasta päästä nykäisty malli niinsanotuista "pampulasukista". Lankana seiskaveikkaa ja jotain Prisman alelaarista löytynyttä ihanan pehmoista ja makean väristä akryylilankaa (saa nähä kauanko nämä kestää!):
Tällä onnettomalla sukalla ei ole vielä vaan paria (löytyy sekin to-do-listalta). Oikeesti oon ekspertti tekemään parittomia villasukkia! Mun pitäis ehkä tosissaan löytää sellainen neulova anoppi, joka jaksais ehkä täydentää parittomille sukille parit... Eihän sillä miehellä niin väliä, kunhan anoppi neulois :)

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Se kuuluisa ensimmäinen postaus!

...mutta ei varmasti viimeinen ;)

Jeppisjepulis. Niin se vaan meni, että näinkin lyhyellä "varotusajalla" mun oli laitettava omille amatöörineulomuksilleni ihka oma blogi pystyyn!

Tällä hetkellä eletään vielä vaihetta, jossa ajatuksia, haaveita ja unelmia on miljoona ja pään sisältö on enimmäkseen seuraavaa:

"Ai tekisinkö sulle sukat? No mikäettei! Ai sullekki? Joo, tottakai! Seuraavaksi teen itelle tän, eikäku tän, eiku tän.. ÄÄH, teen nää kaikki sitteku ehtii!!! Millon ehtii? No näiden sukkien jälkeen, eiku vielä nää yhet, mitenkä ne toiset...no ehkä ens kuussa."

Eli toisinsanoen to-do-neulelista on jättisuuren valtava ja tietenkin aikaa on liian vähän toteuttaakseen ne kaikki. Kädet syyhyää, ei voi olla hetkeäkään erossa sukkapuikoista ja kaupan lankahyllyä ohittaessa on oikeasti taisteltava, että pääset kävelemään ihan vain tavallisesti sen ohi, ilman että ostat mitään lankoja. Onko tää nyt sitä neuloosia?!

Kuulostaa aika pahalta. Vaan viisaammat on kertonu mulle, ettei se oo oikeesti kovin vakavaa. :)

Mistäkö mun neulebuumi sitten lähti liikkeelle? Se oli ihan tavallinen arkipäivä ja aivan normaali perustylsä hetki Facebookin äärellä. Sitten se tapahtui: Eksyin Facebookin käsityöryhmään ja näin kasapäin A-I-V-A-N I-H-A-N-I-A villasukkia, jotka mun oli pakko saada. Olen aina ajatellut neuleiden kanssa siten, että turha ostaa kun voin tehdä itsekin ja se sama ajatus pyöri päässä pahemman kerran niiden ihanien villasukkakuvien äärellä. Seuraava ajatus olikin, että osaanko? Tiesin jo valmiiksi, että en osaisi, mutta päätin opetella. Hetken kuluttua olinkin jo kaupan lankahyllyllä valitsemassa lankoja tuleviin sukkiini.

Viikon puurtamisen jälkeen tuloksena oli nämä ensimmäiset pitkävartiset kuvioneulesukkani:

Ei ne täydelliset ole, mutta aivan kelpo sukat näin ensimmäisiksi laatuaan :)

Nyt kun olen neuleiltani malttanut tämän ensimmäisen postauksen verran rustata tänne tekstiä, niin kysyisin teidän mielipiteitä, mitä tältä blogilta halutaan? Mikään mestari en vielä todellakaan ole, mutta eikös se niin mee, että matka on aina mukavampi kuin itse määränpää? Joten opetellaan! :)