Rakkaudesta sukkapuikkoihin

Nyt se on sitten taas iskenyt minuun: ihan se iso ja paha neuloosi! Iltosin ei malta mennä nukkumaan, koska neulominen vaan on niin kivaa. Aamulla on kiire herätä, koska neulominen vaan on niin kivaa.

Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun minulle tuli tarve hankkia uudet 20 cm pituiset 3,0 -koon sukkapuikot. Välikommenttina huomautettakoon, että 15 cm pikkupikkupuikot jäävät melko tyngiksi pitsisukkaa neuloessa. Kävin siis taas Ylivieskan Kotikutomossa ja punnitsin pitkään KnitPro:n kahden eri vaihtoehdon välillä: Cubics ja Karbonz.

Cubics-puikoista minulla onkin jo hyviä kokemuksia, ohut paksuus vain hieman arvellutti sillä pelkäsin, että saan puiset puikot katkeamaan helposti. Cubics-puikoilla on kylläkin hyvä takuu ja katkenneen puikon tilalle saa hakea kokonaan uuden puikkosetin. Koska kuitenkin olen laiska, päätin pelata varman päälle. Tällä kertaa päätin siis kokeilla jotain uutta ja sorruin ostamaan Karbonz -puikot. (Saatoin ehkä myös olla mainoksen uhri, olihan näiden puikkojen "myyntitpuheet" niin loistavat: Kevyissä ja kestävissä hiilikuituisissa puikoissa on terävät messinkipäät (ei nikkelitön), jotka sopivat monelle eri langalle. Puikkojen pinta on sileä, ja silmukat luistavat niillä hyvin. Puikot tuntuvat erittäin miellyttäviltä ja joustavat jonkin verran eivätkä ole kylmät tai hiostavat.)

Nyt sitten olen onnellinen Karbonz-puikkojen omistaja ja voi taivas, että niillä on mahtava neuloa!! Puikot on niin mukavat ja kevyet kädessä, eikä minun raihnainen rannekaan (Kiitos kevät 2013 ja liukas jää!<3) rasitu näistä ollenkaan toisin kuin muilla puikoilla. Puikkojen kärjet ovat myös paljon terävämmät kuin muissa aiemmin käyttämissäni puikoissa. Tämä helpottaa huomattavasti varsinkin erilaisia pitsejä neuloessa, kun on kavennuksia ja langankiertoja ja ties mitä!

Tässä kohtaa pitäisi tietenkin olla hienot kuvat molemmista puikoista, mutta kun mulla ei ole! Paitsi ehkä Karbonzeista. Hahaa, onhan mulla! Joten tadaa, tässä ne on:

Kuvassa näkyy myös niiden hääsukkien alku. Siis niiden, joista edellisessä tekstissä mainitsin. Tällä hetkellä tosin ensimmäisen sukan varsi alkaa olla saavuttamassa oikeaa mittaa. Näistä on siis tulossa ylipolven sukat... :) Mallissa olen soveltanut Elinan pitsiunelmia ja Dropsin Sofia -sukkien ohjetta. Jos näistä tulee ihan kelpo sukat niin lupaan ja vannon, että ohje tulee myös tänne! :) Tuo reunan pitsi oli vaan harvinaisen v*ttumainen tehä! Tai sitten se vain tuntui vaikelta koska olin aika keltanokka tuota aloittaessa... Sen näkee sitten kun pari lähtee puikoille! :)

Tästä piti kylläkin tulla kaikkea muuta, kuin mun uusia sukkapuikkoja ylistävä teksti, mutta sallittakoon! Mun ois kuulemma pitänytkin pitää näille jonkinsortin kunnon myyntipuhe, joten tässä sitä nyt olis! Ei voi muuta kuin kehua näitä!

P.s. Joko saa mennä takaisin neulomaan?