Villasukkaa, Aino rokkaa

Hyvää maanantaita! Täällä Aino neuloo paraikaan ja sanelee tekstiä kotitontulle. :)

Viikko alkoi pirtsakasti, kun koira ilmoitti ulos pääsyn tarpeestaan. Ei muuta kuin kahvi tippumaan ja koiran kanssa lenkille. Koska en suunnittele koskaan asioita päivää pidemälle, minulla ei ollut jääkaapissa kahvimaitoa. Onneksi Bauerin Jaska tykkää, niin paljon paikallisen lähikaupan pojasta, että hän haki mielellään purkillisen Maitokolmion valkoista herkkua. Sitten seuraa pyyntö teille blogini lukijat: Älkää ostako kaupan omaa merkkiä, koska se vie leivän veljeni suusta!!! :) 

Kun kahvimaito oli hankittu ja koira ulkoilutettu aloin neulomaan työkaverini Sirpan a.k.a Sauna-Sirpan villasukkia. Sirpa oli itse aloittanut villasukan teon jokunen vuosi sitten, mutta homma oli tyssännyt kantapäähän. Sitten hän kysyi minulta, "jos tuon langat ja puikot, niin saatatko työn päätökseen?". Ja koska en osaa sanoa ei, otin projektin vastaan. No ei vaiskaan, tämä oli mukavan leppoisa väliprojekti haastavampien töiden keskellä. En kylläkään neulo näitä nyt Sirpan antamilla perusnovitalaisilla, vaan Ylivieskan Kotikutomosta ostamillani Knit Pron Karbonz -puikoilla. 

Viime aikoina minulla on ollut pientä motivaatio-ongelmaa neulomishommissa, mutta nyt pakko tehdä, kun tuo yks pakottaa ja tässä samalla pitää vielä kuunnella Cheekkiä ja Mikael Gabrielia (Pohjoisen tyttö ei sukkia pelkää). On tää rankkaa!

Olen tässä tunnin nyt neulonut ja sukka on jo melkein valmis (tuli jo valmiiksi!). Ei tää niin vaikeaa ollutkaan, kun vaan alkuun pääsee. Tämä toimii hyvänä alkusysäyksenä tulevien viikkojen pakkoneuloosille (sukkatilauksista tehtävien sukkien riemua <3).